Artikkeli | 08/27/2019 06:17:59

Muovin kierrätys – Liikummeko oikeaan suuntaan?

Vuonna 2016 julkaistussa New Plastics Economy -raportissa arvioitiin, että hämmästyttävät 32 prosenttia kaikesta käytettävästä muovista päätyy yhden ainoan käyttökerran jälkeen luontoon – ei kierrätykseen. Euroopan unionissa astuu voimaan tiettyjen kertakäyttöisten muovituotteiden (single use plastics eli SUP) käyttökielto vuonna 2021. Toisten muovituoteryhmien tuottajavastuuta tiukennetaan kierrätyksen osalta.

”Nyt valokeilaan nousseisiin muovisiin kertakäyttötuottei­siin liittyvä uusi lainsäädäntö ei ole ratkaisu muovin kierrätyk­sen valtavaan ongelmaan. Muovit ovat jo erittäin säädelty tuote­ryhmä. Ne pitää valmistaa REACH-määritellystä kemikaalista ja tuotteiden kierrätystä ohjaavaa lainsäädäntöä on valtavasti. Jos EU:n pakkausdirektiivit otettaisiin käyttöön kaikissa Euroopan maissa, muovia ei tarvitsisi viedä kaatopaikalle lainkaan”, Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä kertoo.

Suomessa kuluttajamuovien keräys ja kierrätys ovat lähte­neet verrattain hitaasti liikkeelle. Suomi lähestyy kuitenkin muo­vin kierrätyksessä jo Euroopan kärkeä eli muun muassa Sveitsiä ja Ruotsia.

”Kun katsoo muovin kierrätyksen Euroopan kärkimaita, niitä yhdistää jo pitkään voimassa ollut kaatopaikkakielto. Varmin kirittäjä kriisin ratkaisussa on halvan kaatopaikkaratkaisun pois­taminen kokonaan. Myös Euroopan muoviteollisuus suosittelee tätä. Toki niin, että annetaan toimijoille aikaa katsoa, mitä asialle voidaan tehdä. Kierrätys- ja energialaitoksia pitää olla tarjolla”, Kärhä kuvailee.

Käänne oikeaan suuntaan

Muovin hyötykäytön historia alkoi tutkijoiden mukaan vuonna 1980, jolloin muovia ryhdyttiin hyödyntämään energi­antuotannossa. 1990-luvulla muovia alettiin kierrättää, minkä jälkeen muovin kierrätysaste on noussut tasaista 0,7 prosen­tin vuosivauhtia. Jos kehitys kulkee ennusteiden mukaisesti, vuonna 2050 muovista 50 prosenttia hyödynnetään energiaksi ja kierrätetään 44 prosenttia, jolloin enää 6 prosenttia jää hyödyntämättä.

Plastics – the Facts 2018 -raportti kertoo, että vuonna 2016 kierrätettiin ensimmäistä kertaa enemmän muovia kuin vietiin kaatopaikalle.

Yksi kierrätyksen haasteista on kaupan kansainvälisyys.

”Tavara liikkuu maanosasta toiseen. Suomessa ja Ruotsissa on kierrätettävät muovipakkausohjeet pakkaussuunnittelijoille ja arvoketjuille. Tuote ja sen materiaali on voitu tehdä lähtömaassa Design for recycling -ohjeistusta käyttäen, mutta yksittäisten toimijoiden toimintatavat kohdemaissa eivät tietenkään ole kaikkien tiedossa. Mutta edistystä tapahtuu”, Kärhä summaa.

Lue lisää muovin kierrätyksestä

 

Teksti: Saara Töyssy